tiistai 28. huhtikuuta 2009

Odottelua ja hitusen matkapelkoa

Hiphei!

Syksyllä puolitosissaan heitetty idea spontaanista reissusta Etelä-Amerikkaan johti lopulta siihen, että nopeasti tuli lentoliput Limaan tuli varailtua. Aikakin on kulunut niin julmetun nopeasti, että yksityiskohtien suunnittelu jäi aidosti väliin, mutta huomenna keskiviikkona alkavan kuukauden kestävän irtioton puitteet sentään ovat kunnossa. Kumpikin siis terveitä, elukalla hoitopaikka ja kesäduuniasiat kunnossa, joten liikaa ei budjetistakaan tarvitse stressailla. Mukava yllätys vielä ennen lähtöä oli, että koulukaveri on juuri vaihdossa Limassa, joten olisi mahdollisuudet saada pehmeämpi laskeutuminen uuteen kulttuuriin ilman että tarvitsee espanjan alkeiskurssin taitoja päästä testaamaan saman tien.

29.4. siis olisi tarkoitus halpalentoyhtiön koneella mennä ensin Lontooseen, josta seuraavana aamuna jatkaa kohti Perun pääkaupunkia. Sopivasti vielä jää koko päivä aikaa pyöriä katsomassa pakolliset buckinghaminpalatsit ja bigbenit, jotka tosin jo Ainolle ovat jo tuttuja. Heathrow'lla päästään yöpymään ja siitä aamulla viidentoista tunnin lento vaihdolla New Yorkista Limaan.

Alkuperäisenä tavoitteena meillä oli käydä Perussa, Boliviassa ja Chilessä, mutta nyt jo olemme hyväksyneet mahdollisuuden joustamiseen. Joka tapauksessa jonkun sortin inkkarirauniomeininkiä Aino pitää ehdottomana, mutta Machu Picchu ainakin tulee jäämään väliin. Luultavasti matkalla Limasta Cuzcoon ja siitä eteenpäin Titicaca-järvelle ja La Paziin tulee jotain tyydyttäviä kiviröykkiöitä vastaan. Tulisen ruuan ystävänä ja chiliharrastajana odotan äärimmäisen innolla koko reissua. Hienointa ikinä olisi löytää villinä kasvava lajike, mutta pelkkä rocotojen näkeminenkin torilla on varmasti kokemus itsessään.

Chilien ohella itselleni ja Ainolle tärkein asia on päästä näkemään aitoa sademetsää nyt kun sitä vielä on olemassa. La Pazista pohjoiseen onkin tarkoitus käydä Rurrenabaquessa muutaman päivän tripillä, onneksi dengue-kuume-epidemia rauhottui parahiksi ennen reissua. Offit on silti tarpeen ja hiukan lisäjännitystä tuo päätös olla ottamatta malarialääkitystä. Bolivian tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluu myös Uyunin suola-aavikko etelässä. Kuumat lähteet ja geysirit kuuluu samaan hintaan, joten ei tarvitsisi Islannissakaan enää käydä. Uyunin jälkeen ei sitten enää olekaan pahemmin suunnitelmia, koska aikatauluista ei ole mitään varmuutta eikä lähistöllä ole mitään pakollisia näkemisiä. Etelässä olisi lähellä Argentiina, mutta suola-aavikolta pääsisi kätevästi Andien läpi Chileen. Saas nähdä. Kuukausi on loppupeleissä ihan liian lyhyt aika pitkien etäisyyksien ja bussiyhteyksien takia.

Seuraavan kerran kun tätä yritämme päivitellä olemme toivottavasti Lontoossa tai Limassa.

-Masi ja Aino

1 kommentti:

  1. ÄÄ!!! Kuulostaa mahtavalta reissulta! Nauttikaatten! ja tulkaa sitten joskus takasinkin....

    VastaaPoista